Liettua

Liettuan tasavalta-Lietuvos Respublika
Pinta-ala : 65, 300 neliökilometriä
Asukasmäärä: 3, 704 800
Pääkaupunki Vilna (Vilnius)
Valtiomuoto: parlamentaarinen tasavalta
Virallinen kieli: liettua
Rahayksikkö (LTL), liti ( litas)= 100 senttiä. Valuuttakurssi 1 euro=3,45 litiä joulukuussa 2003)

Kansallisuudet

Liettualaisia 81,3%, venäläisiä 8,4%, puolalaisia 7%, valkovenäläisiä 1.6%, ukrainalaisia 1%, latvialaisia 0,1% , juutalaisia 0,1%, muita 0,5%.

Uskontokunnat

Muita uskontokuntia: Evankelisluterilaiset, vanhauskoiset, uusapostoliset, Venäjän ortodoksit, juutalaiset, muslimit, karaiimit, Liettuan alkuperäisuskonnon kannattajat jne.

Nimen alkuperä

Uskotaan, että Liettua (Lietuva) on saanut nimensä Lietava (Lietauka) - joesta, Nerisin lisäjoesta. Se virtaa noin 25 kilometrin päässä pikkukaupunki Kernavėsta, joka on itäisessä Liettuassa sijaitseva muinaisliettualaisten tärkeä poliittinen keskus. Liettua on ensi kerran mainittu Annales Quedinburgenses- kronikassa v. 1009

Liettuan kieli

Liettuan kieli kuuluu indoeurooppalaisten kielten balttilaisten ryhmään; sen sukukielistä toinen on latvia ja toinen jo hävinnyt preussi. Liettua on arkaaisin indoeurooppalaisin kieli ja lähimpänä sanskriittiä. 32-kirjaiminen aakkosto on latinalaisperäinen. Vaikutteita mm. itämerensuomalaisista ja slaavilaisista kielistä.
Tärkeitä sanoja: ačiu (kiitos), prašom (olkaa hyvä), taip (kyllä), ne (ei), labas (terve), sudiev (näkemiin), iki (see you).

Vaakuna

Liettualainen ratsastava ritari, nimeltään Vytis, on Euroopan vanhimpia valtioiden vaakunoita. Se juontaa juurensa suuriruhtinas Algirdasiin ja vuoteen 1366. Siitä tuli Liettuan suuriruhtinaskunnan vaakuna 1400-luvun alussa. Vuonna 1918 Vytisisistä tuli Liettuan valtion tärkein symboli. Vytis on kuvattu punaiselle pohjalle valkeahaarniskaisena ritarina valkean ratsun selässä, satula ja suitset ovat siniset samaten ritarin kilpi, jossa on keltaiset kaksoisristikuvio. Kielletty neuvostoaikana.

Lippu

Nykyinen lippu, kelta-vihreä-punainen trikolori, luotiin vuonna 1918. Lipun värit symbolisoivat aurinkoa, valoa ja hyvinvointia (keltainen), liettualaista maisemaa, toivoa ja iloa (vihreä), maata, elämää ja verta – kansakunnan rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä vapaustaistelussa (punainen). Kielletty neuvostoaikana.

Kansallislaulu

Liettuan kansallislaulun, Tautine giesme, on kirjoittanut Vincas Kudirka, 1800-luvun kansallinen herättäjä ja kirjailija. Laulu julkaistiin ensi kerran v. 1898, ja esitettiin ensimmäisen kerran julkisesti Vilnassa v.1898. Vuonna 1918 siitä tehtiin Liettuan tasavallan virallinen kansallislaulu. Kielletty neuvostoaikana.

Liettuan henkilöitymä

Jos on mainittava yksi ainut henkilö, jolla on tietty symboliarvo Liettuan ja liettualaisen kulttuurin edustajana, valinta on helppo tehdä. Mikalojus Konstantinas Čiurlionis (1875 - 1911) oli säveltäjänä ja kuvataitelijana modernin liettualaisen korkeakulttuurin tienraivaaja.Sen ohessa hän ehti vaikuttaa Vilnassa yleisen liettualaisen kulttuuriaktiviteetin kohottamiseksi. Hänen ohjelmansa ihmisenä, taitelijana ja kulttuuriaktivistina tiivistyivät kahteen toisiinsa liittyvään seikkaan: liki pyhitettyihin ( liettualaiseen) luontoon ja liettualaiseen maalaiskylään. Čiurlionis opiskeli musiikkia Varsovan konservatoriossa ja tovin Leipzigissa, hän ehätti kahteen otteeseen herättää huomiota Pietarissa kuvataitelijana. Lyhyttä ja kuumeista elämää varjosti järkkynyt mielenterveys ja elämän lopulla häntä hoidettiin Varsovan lähellä sijaitsevassa parantolassa.

Kansalliset juhla- ja muistopäivät

1.tammikuuta - uusi vuosi, 13. tammikuuta Vapauden puoltajien päivä ( Vilnan televisiotornia ja parlamenttia tammikuussa 1991 puolustaneiden ja neuvostojoukkojen surmaamien aseettomien siviilien muistopäivä), 16.helmikuuta itsenäisyyspäivä ( Liettuan tasavallan vuoden 1918 itsenäisyysjulistuksen päivä), 4. maaliskuuta Pyhän Kasimirin päivä, 11. maaliskuuta itsenäisyyden palauttamisen päivä ( Liettuan tasavallan vuoden 1990 itsenäisyyden palauttamisjulistuksen päivä), Pääsiäinen , 2. toukokuuta Äitienpäivä,
14. kesäkuuta Surun ja toivon päivä ( neuvostovallan toimeenpanemien karkotusten muistopäivä) , 21. kesäkuuta rasa (keskikesän juhla)
6. heinäkuuta Mindaugasin kruunajaispäivä - Liettuan valtion perustamisen päivä, 15. heinäkuuta Žalgirisin (Grünwaldin - Tannenbergin) taistelun vuosipäivä, 23. elokuuta Surunauhan päivä ( Molotovin -Ribbentropin sopimuksen muistopäivä), 30. elokuuta neuvostojoukkojen vetäytymisen vuosipäivä, 8. syyskuuta Vytautas Suuren kruunajaispäivä - Kansakunnan päivä. Päivä on myös merkittävä kirkollinen juhla Neitsyt Marian, Liettuan kuningattaren kunniaksi. 23. syyskuuta juutalaisten kansanmurhan muistopäivä, 25.lokakuuta perustuslain päivä, 1. marraskuuta Pyhäinpäivä, 23. marraskuuta sotilaan päivä, 25. joulukuuta Joulupäivä.

Maantiede

Pinta-ala: 65, 300 neliökilometriä. Liettua on Baltian tasavalloista suurin, kaksi kertaa Belgiaa suurempi ja hieman Irlantia pienempi. Pisin etäisyys pohjoinen- etelä-suunnassa 276 km, itä-länsi suunnassa 373 km.
Rajat: yhteistä maarajaa Latvian, Valko-Venäjän, Puolan ja Venäjän ( Kaliningradin alue) kanssa yhteensä 1747 kilometriä, joista Valko-Venäjän raja on pisin, 742 km. Merenrantaa vain 99 km.. ”Meripihkarannikon ” eteläosassa Kuurin kynnään hiekkadyynit ja Kuurinlahden laguuni.
Pinnanmuodostus: Vilna on 213 metriä merenpinnan yläpuolella. Maa jakautuu kumpuilevaan ylämaahan ja alaviin maihin. Kiistaa käydään siitä onko Juozapine vai Kruopine maan korkein vuori, molemmat ovat 293-294 metrin korkuisia. Liettuan pinta-alasta metsää on vielä kolmannes. Vesistöt: Pisin joki on Nemunas (Niemen), joka aikanaan oli osa Itämeren ja Mustan meren yhdistävää purjehduskelpoista vesireittiä. Sen pituus Liettuan alueella on 475 kilometriä. Liettua on ”tuhansien järvien maa” - tarkalleen sanottuna yli 4000 järven maa. Lähellä Vilnaa sijaitsevan toisen keskiaikaisen pääkaupungin Trakain linna sijaitsee satumaisen järven saarella.
Meri- ja mannerilmaston välimaastossa. Vuoden keskilämpötila + 6,7 astetta Celsiusta, tammikuun -2,8 astetta Celsiusta, heinäkuun +17,9 astetta Celsiusta. Mutta vaihtelut voivat olla suuria kesän +30 asteesta talven –32 asteeseen. Vuotuinen keskimääräinen sademäärä 744,6 mm, kosteus 78 %. Talvella lumipeite.

Sääolot

Meri- ja mannerilmaston välimaastossa. Vuoden keskilämpötila + 6,7 astetta Celsiusta, tammikuun -2,8 astetta Celsiusta, heinäkuun +17,9 astetta Celsiusta. Mutta vaihtelut voivat olla suuria kesän +30 asteesta talven –32 asteeseen. Vuotuinen keskimääräinen sademäärä 744,6 mm, kosteus 78 %. Talvella lumipeite.

Paikallinen aika

Suomi ja Liettua kuuluvat samaan aikavyöhykkeeseen, mutta kesäaikana Liettuan aika tunnin Suomen ajasta jäljessä.

Suurimmat kaupungit

Pääkaupunki Vilna (Vilnius): 580 000 asukasta
Kaunas: 418, 700 asukasta
Klaipėda: 203, 300 asukasta
Šiauliai: 147,000 asukasta
Panevėžys: 133, 300 asukasta

Alueet

Kulttuurin ja kielimurteen pohjalta voidaan erotella seuraavat alueet
Žemaitija (länsi-Liettua)
Aukštaitija (keski- ja itä-Liettua)
Suvalkija (Nemunas-virran alapuolen etelä-Liettua)
Dzūkija (Valko-Venäjään rajautuva etelä-Liettua)

Liettua kansainvälisessä järjestelmässä

Liettua on mm. YK:n, ETYJ:n, Euroopan neuvoston ja Baltian neuvoston jäsen. Toukokuussa 2004 Liettuasta tuli Euroopan Unionin ja puolustusliitto NATO:n jäsen. Liettualla on korrektit välit kaikkiin naapurinmaihin, mutta Puolan kanssa sillä on aivan erityinen liittosuhde.

Kuuluisia liettualaisia - etnisyyteen ja kieleen katsomatta

Guillaume Apollinaire (von Kostrowitzky), ranskalainen runoilija ja kriitikko
Ehud Barak, Israelin pääministeri, isosisä Liettuassa ryöstömurhattu rabbi ja hyväntekijä
Charles Bronson, elokuvanäyttelijä, amerikanliettualaisen kaivosmiehen poika
Brian Epstein, The Beatles - yhtyeen manageri, isosisä Liettuasta
Marija Gimbutis, Englannissa elämäntyönsä tehnyt mytologioiden tutkija
Witold Gombrowicz, puolalainen näytelmäkirjailija
Algirdas Julien Greimas, Pariisissa elämäntyönsä tehnyt semiotiikan perustanlaskija
Jascha Heifetz, viulutaitelija Vilnasta
Paavi Johannes Paavali II, äiti Liettuasta
Tadeusz Konwicki, puolalainen prosaisti
Emanuel Levinas, ranskalainen filosofi
Monica Lewinsky, William Jefferson Clintonin nemesis
Eimuntas Nekroshius, Euroopan arvostetuimpia teatterintekijöitä
Osip Mandelstam, venäläinen runoilija, äiti Vilnasta
Czesław Miłosz, puolalainen Nobel - palkkitu runoilija
Maja Plisetskaja, ballerina
Henryk Sienkiewicz, puolalainen Nobel- palkittu kirjailija ( mm. Quo vadis?)
Joe Slovo, Etelä-Afrikan kommunistipuolueen johtaja ja ANC:n "Kansakunnnan keihään" esikuntapäällikkö
Chaim Soutine, 1894 - 1943, ranskalainen ekspressionistinen kuvataitelija
Robert Zemeckis, elokuvaohjaaja, elokuvia mm. Forrest Gump
Paul Wertigo, jazzrumpali, Pat Metheny Group, kuusi Grammya albumeista.

Urheilusankarit

Liettua on koripallomaa. Se voitti kaksi Euroopan mestaruutta jo ennen toista maailmansotaa. Uuden itsenäisyyden aikana olympiajoukkue on tuonut kaksi pronssia.
Jäätanssipari Margita Drobiazko ja Povilas Vanagas kuuluu kansainvälisen kärjen tuntumaan.

Liettuan historiaa

-7000 - 2000 eKr. balttilaiset heimot asettuivat nykyiselle Liettuan alueelle
- 10009 Liettuan nimi mainittiin ensi kerran latinankielisessä kronikassa (Annales Quedlinburgenses).
- 1201 Saksalainen ritarikunta teki ristiretken balttilaisille alueille.
- 1236 - 1363 kuningas Mindaugas yhdisti liettualaiset pienet ruhtinaskunnat ja Liettuasta tuli eurooppalainen valtio.
- 1236 liettualaiset voittivat Kalpaveljeskunnan Saulėn taistelussa
- 1251 - 1253 kuningas Mindaugas kääntyi katoliseen kristinuskoon ja hänet kruunattiin Liettuan kuninkaaksi.
- 1263 kuningas Mindaugas murhattiin ja vallanperimyssodat pirstoivat valtakuntaa.
- 1316 - 1341 suuriruhtinas Gediminasin valtakausi ja hänen dynastiansa alku.
- 1323 Vilna mainittiin ensimmäistä kertaa kirjallisissa lähteissä. ( 1387 Vilnalle annettiin Magdeburgin oikeudet.)
- 1387 Aukštaitijan alue kastettiin katoliseen kristinuskoon. ( Liettuan virallinen kristinuskoon kääntymisen vuosi.)
- 1387 Liettuan suuriruhtinas Jogaila nousee Jagełło-nimisenä Puolan kuninkaaksi ja aloittaa Jagiełłojen dynastian. Liettualais-puolalainen personaaliunioni saa alkunsa ja kestää parisataa vuotta.
- 1392 - 1430 Liettuassa suuriruhtinas Vytautas Suuren valtakausi. Liettua ulottui Itämereltä Mustalle merelle.
- Grünwaldin (Tannebergin, liett. Žalgirisin ) taistelussa puolalais-liettualaiset joukot lyövät Saksalaisen ritarikunnan lopullisesti.
- 1527 Vilnassa avattiin ensimmäinen kirjapaino.
- 1529 otettiin käyttöön Liettuan I Statuutti (eräänlainen perustuslaki).
- 1547 ensimmäinen liettuankielinen kirja julkaistiin Königsbergissä, jota liettualaiset kutsuvat nimellä Karaliaučius.
- 1569 Lublinin unioni. Puolan ja Liettuan välinen personaalinunioni muutetaan reaaliunioniksi.
- 1579 perustettiin Vilnan yliopisto
- 1654 - 1667 ruotsalais- ja venäläissotia
- 1709 -1710 tuhoisa ruttoepidemia.
- 1772 Puola - Liettuan "yhteisvallan" (Rzecz pospolita) ensimmäinen jako. Liettua menetti Venäjälle Väinäjoen ja Dnieprin alueet.
- 1772 - 1792 reformien ajanjakso.
- 1792 Puola - Liettuan toisessa jaossa Venäjä sai Minskin, Volynian ja Podolian alueet.
- 1794 Tadeusz Kościuzkon kapinaliike ja Euroopan ensimmäinen perustuslaki.
- Vuonna 1795 kolmannessa jaossa varsinainen Liettua joutui Venäjän, ns. Vähä - Liettua
Preussin hallintaan.
- 1812 Napoleonin Venäjän retki Liettuan kautta
- 1831 puolalais-liettualainen kapina Venäjää vastaan
- 1840 Liettuan Statuutti kumottiin Liettuan osalta.
- 1863 puolalais-liettualais-valkovenäläinen kapina Venäjää vastaa
- 1863 - 1904 latinalaisten kirjainten käyttökielto.
- 1905 Venäjän vallankumous. Vilnassa kokoontunut edustajainkokous (liett. seimas) vaati autonomiaa Liettualle ja vapaita vaaleja yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden pohjalta.
- 1914 - 18 ensimmäinen maailmansota. Saksa miehitti Liettuan.
- 16. helmikuuta 1918 Liettuan valtioneuvosto (Valstybės Taryba) julisti Liettuan itsenäiseksi.
- 1920 - 22 väliaikainen seimas, demokraattinen perustuslaki astui voimaan, oma raha otettiin käyttöön, maareformia toteutettiin.
- 1920 Puola rikkoi Suvalkin sopimusta ja miehitti Vilnan alueen, 1922 Vilnan alue liitettiin kansanäänestyksen jälkeen Puolaan.
- 1920 - 1939 Kaunas toimi Liettuan "väliaikaisena pääkaupunkina".
- 1923 Klaipėdan (Memelin) alue liitettiin Liettuaan asevoimin.
- 17. joulukuuta 1926 sotilasvallankaappaus nosti valtaan Nationalistisen puolueen (Tautininku Partija).
- 22. huhtikuuta 1938 Klaipėda luovutettiin Saksalle Hitlerin uhkavaatimuksen jälkeen.
- Lokakuussa 1939 Stalin luovutti Puna-Armeijan miehittämän Vilnan Liettualle lahjana tukikohtasopimuksesta.
- 15. kesäkuuta 1940 Liettuaan sijoitetut neuvostojoukot syrjäyttivät Liettuan hallitusvallan ja alkoivat luoda uutta. Joukkokyyditykset Siperiaan alkoivat.
- 1941 -44 Liettuaa miehitti Saksa. Juutalaisten kansanmurha toimeenpantiin, Liettuan kansallista hallitusta kokeiltiin ja vastarintaliike järjestäytyi.
- 13. heinäkuuta 1944 neuvostojoukot vapauttivat ja miehittivät Vilnan. Toinen miehitysaika, kansallisen partisaanisota jatkui 1950 - luvun alkuvuosiin.
- 1985 Mihail Gorbatshov Neuvostoliiton johtoon. Perestroika ja glanost, kansalais- ja kansallisuuslikkeitä virisi ympäri imperiumin.
- 3. kesäkuuta 1988 perustettiin Sąjūdis (Lietuvos Persitvarkymo Sąjūdis).
- 23. elokuuta 1989 ihmisketju "Baltian tie" yhdisti Vilnan, Riian ja Tallinnan toisiinsa.
- Lokakuussa 1989 Berliinin muuri murtui.
- 24. helmikuuta 1990 Sąjūdis-liike voitti Liettuan Korkeimman neuvoston vapaat vaalit.
- 11. maaliskuuta 1990 Liettuan Korkein neuvosto julisti Liettuan itsenäisyyden palautetuksi.
- 13. tammikuuta 1991 Vilnan verilöyly, jossa erikoisjoukot surmasivat 13 Vilnan parlamenttitalon ja TV- tornin aseetonta puolustajaa. Myös Latvian Riiassa toimeenpantiin veritöitä. Joulukukuussa 1991 Neuvostoliito todettiin lakkautetuksi Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän presidenttien kokouksessa.
- 17. syyskuuta 1992 Liettuasta tuli Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen.
- 25. lokakuuta 1992 Liettuan perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksessä.
Ensimmäisissä Liettuan uuden perustuslain mukaisissa seimasin eli eduskunnan vaaleissa valta siirtyi Sąjūdisilta Liettuan kansallismielisten kommunistien perilliselle-Liettuan demokraattiselle työvänpuolueelle.
- 14. helmikuuta 1993 ensimmäisessä uuden perustuslain mukaisessa presidentinvaalissa Työväenpuolueen johtaja Algirdas Brazauskas valittiin Liettuan kaikkien aikojen ensimmäiseksi suoralla kansanvaalilla valituksi presidentiksi.
- 14. toukokuuta 1993 Liettua hyväksyttiin Euroopan neuvostoon
- 31. elokuuta 1993 Venäjä veti joukkonsa Liettuasta - ensimmäisenä Baltian maana.
- 12. kesäkuuta 1995 Liettua allekirjoitti Euroopan Unionin liitännäissopimuksen
- 1998 keskiryhmien tukema sitoutumaton Valdas Adamkus valittiin Liettuan presidentiksi
- Marraskuussa 2002 NATO:n Prahan kokous hyväksyi Liettuan puolustusliiton jäseneksi. Jäsenyys astui voimaan toukokuussa
2004.
- Toukokuussa 2003 liettualaiset hyväksyivät kansanäänestyksessä Liettuan ja Euroopan Unionin joulukuussa 2002 solmiman
jäsenyyssopimuksen. Uurnilla kävi 63,3% äänioikeutuista, joista 90% kannatti jäsenyyttä. Liettuan EU-jäsenyys astui voimaan
toukokuussa 2004.

Liettua-osoitteita

Liettuan suurlähetystö
Suurlähettiläs: Audrius Bruzga
Rauhankatu 13 A 2. krs, 00170 Helsinki
puh. 09 - 608 210, fax 09 - 608 220
http://amb.urm.lt/suomija/index.php?LangID=22

Liettuan kunniakonsulit Suomessa
Aulis Tinnilä, Punatuvantie 1, 00680 Helsinki
puh. 09 - 728 5654, fax 09 -777 4483
Markus Aaltonen, Seinäjoki
Mauri K. Elovainio
Suomi-Liettua-Kauppayhdistys ry
puheenjohtaja Pekka Takala
c/o World Trade Center Helsinki
PL 800 (Aleksanterinkatu 17) 00100 Helsinki
puh. 09 - 696 92021, fax 09 -696 92021
http://www.baltictrade-information.fi/lithuania/news.php?lang=fin

Donelaitis-seura - Liettuan ystävät ry
Puheenjohtaja, kunniakonsuli Aulis Tinnilä
Baltia-keskus
Mariankatu 8 B c 12, 00170 Helsinki
puh. 09 - 680 1050, fax 09 - 684 30300
www.donelaitis.fi

Suomen Liettuan suurlähetystö:
Suurlähettiläs Taina Kiekko
Klaipėdos 6. LT- 2600 Vilnius
puh. + 370 2 - 221 621, 222 775, fax +370 2 - 222 463
http://formin.finland.fi/netcomm/org/orgdata.asp?elem_id=909&LAN=FI

Lietuvos ir Suomijos Draugija
Puheenjohtaja: professori Stasys Skrodenis
Gineitiškių 9, Gineitiškės, LT - 4040 Vilniaus raj.

Donelaitis-seuran kirjeenvaihtajajäsen Liettuassa:
Dosentti Regina Venckutė
Dūkštų 22 - 94, LT - 2010 Villnius

Takaisin ylös